Suomen kielen kääntäjä 5, 10 ja 20 vuoden kuluttua
Kun aloitin 20 vuotta sitten työni suomen kielen kääntäjänä, tilanne oli…vielä vaikeampi kuin nykyään. Suurin haaste oli – kuten voi arvata – asiakkaiden saaminen. Tässä suhteessa mikään ei periaatteessa ole muuttunut. 2020-luvun alussa ainoa asia, joka on pienyrityksen toiminnassa edelleen varmaa, on – milloin suurempi, milloin pienempi – epävarmuus. Se lisää toimintaan jännitystä ja riskin makua – toisin sanoen tekee työstä toisinaan kuin tervan juontia, mikä täydentää erinomaisesti oman käännösfirman pyörittämisen tuottamien endorfiinien tuomaa hunajaa. Onko käännösalalla luvassa yhä enemmän tervaa vai onko tulevaisuudelta odotettavissa pelkkää hunajaa? Onko kääntäjille luvassa penkki sillan alla vai riippumatto puun varjossa? Tähän kysymykseen ei voi vastata yksiselitteisesti, mutta trendejä voi aina analysoida. Olen jakanut tämän tekstin useisiin osiin, joista viimeisessä koetan esittää ajatuksiani tämän ammatin tulevaisuudennäkymistä.
Kääntäjän työn alkuvaiheet
Kuten aiemmin kirjoitin, aloin kääntää suomen kielestä elannokseni ja vakavissa mielin parikymmentä vuotta sitten. Niin vaikeaa kuin sitä onkin nykyään uskoa, vuosituhannen alussa käännösala toimi vielä ilman internetiä. Käännöspalveluita ei voinut markkinoida Googlessa eikä näitä palveluita tarjoavia verkkosivustoja myöskään ollut. Kaikki tehtiin silloin vielä yksinomaan analogisessa muodossa.
Kääntäjän oli pakko kirjaimellisesti kiertää koputtelemassa ovelta ovelle ja soitella käännöstoimistoon toisensa jälkeen saattaakseen olemassaolonsa näiden tietoon. Chromen ja Edgen sijaan oli käytettävä puhelinluetteloa. Ihan oikeasti. Tämä tarkoitti, että käännöstoimistoilla oli valta päättää kääntäjän olemassaolosta ja olemattomuudesta markkinoilla. Harvinaisesta kielestä kääntäminen auttoi erottumaan joukosta, mikä oli epäilemättä hyvä asia. Onnistuin silloin solmimaan yhteistyön muutaman todella hyvän käännöstoimiston kanssa, joille tein töitä urani ensimmäisinä vuosina ja olen kiitollinen saamastani kokemuksesta ja kiinnostavista käännöstehtävistä. Tosin suomen kielestä tehtyjen käännösten osuus oli käännösten kokonaismäärässä varsin pieni, sillä englannin kieli oli hallitsevassa asemassa, mutta jotain hyötyä suomenkin kielestä sentään oli. Suomen kielen osaamistani hyödynsivät erilaiset virastot, toimistot ja oppilaitokset. Yleisesti ottaen tutustuin silloin moniin mukaviin ihmisiin, sain kokea erilaisia seikkailuja ja ansaitsinkin varsin hyvin. Valittamista ei ollut, mutta tulevaisuudennäkymät hieman huolestuttivat. Saattoihan alalle saapua pian uusia kääntäjiä – ehkä halvempia…?
Sitten internet alkoi kehittyä yhä nopeammin. Aiemmin työtänsä hikeä, verta ja kyyneleitä vuodattaen tehneille freelancereille avautui uusia mahdollisuuksia. Oli mahdollista aloittaa oma yritys…
Tuntui siltä, että maailma oli meille avoinna – tunsimmehan harvinaisen kielen, osasimme luoda kontakteja, meillä oli kokemusta. Työnäkymät vaikuttivat siis mitä mainioimmilta. Tarvitsi vain perustaa edustava nettisivu, ottaa selvää nettityökaluista ja tulevaisuus näytti ruusuiselta. Mutta kävikin niin, että uudessa tilanteessa oli sekä plussia että miinuksia. Jatkoa seuraa…